Marja Rautakorpi esittäytyy
Miksi flamenco? Mitä se sinulle merkitsee?
Kysymys, johon on aina yhtä vaikea vastata.
Haen apua tanssinopettajan maisteriopintojeni opinnäytetyöstä, jota kirjoittaessa nämä kysymykset pulpahtelivat vähän väliä esiin. Työstä löyhästi poimien ja sitä mukaillen flamenco on minulle tanssin ja musiikin välimaastossa sijaitseva liikkeellis–äänellinen koti. Se on yksi lähtöpiste tutkimiselle ja taiteen tekemiselle. Se on ruokkinut ja kannatellut minua taiteilijana, opettanut kielen, jolla kommunikoida. Se on verkosto, jossa näen valtavasti potentiaalia kollektiiviselle jakamiselle ja oivaltamiselle, minkä toivon vahvistavan ja moninaistavan flamencon ilmenemismuotoja tulevaisuudessa. (Rautakorpi 2023, 16-17.)
Millainen on flamencourasi?
Flamenco on kuljettanut minua paikasta toiseen.
Aloitin flamencon harrastamisen Tampereella seitsemänvuotiaana yhtenä harrastuksena muiden joukossa. Lukion ohella aloin panostaa siihen huolella. Kävin tunneilla Tampereella ja Helsingissä, haaveilin siitä jopa ammattia. Vierailin Jerezin festivaaleilla, treenasin Sevillassa.
Vuonna 2012 pääsin opiskelemaan tanssinopettajaksi Kuopioon. Sieltä aukeni mahdollisuus vaihto-opintoihin Madridiin flamencopedagogiikan linjalle kovatasoisessa María de Ávilan konservatoriossa. Kuopiosta Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuin tanssinopettajaksi vuonna 2016.
Päämajaksi vaihtui Helsinki. Töitä tein flamencon parissa ympäri Suomen, erityismainintoina Kajaani, Pori, Lohja ja Ranua. Rakkaita kaikki. Aukko laajemmassa filosofiassa ammatinharjoittamiseni taustalla työnsi kohti jatko-opintoja. Vuonna 2020 tärppäsi: tanssinopettajan maisteriopinnot Helsingissä, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, Vantaalta käsin. Sieltä valmistuin tanssitaiteen maisteriksi keväällä 2023.
Nyt ainakin toistaiseksi Vantaalla. Jää nähtäväksi, mihin flamencon rytmi vie minut seuraavaksi. Aion tunnustella sitä askel kerrallaan eri paikoissa. Mukava työskennellä sen parissa myös juurillani Tampereella pitkästä aikaa.
Ikimuistoisin flamencoelämyksesi kokien tai itse tehden?
Tanssiminen rakkaan isoäitini hautajaisissa hänen arkkunsa ympärillä. Hyvästelimme siskoni kanssa mamman yhdessä, siskoni soitti viulua ja minä tanssin. Kappale oli John T. Williamsin Schindlerin lista. En muista toista kertaa, jolloin olisin ollut niin läsnä hetkessä. Koskettava, surullinen, kaunis, voimaannuttava, tärkeä kokemus.
Mikä tunneillasi on tärkeää? Mitä taitoja tai tietoa haluat välittää oppilaille?
Opetuksessani painottuvat flamenco yksilöllisenä kokemuksena, tanssijan muusikkous sekä ilmaisun kokonaisvaltaisuus. Tärkeää on dialogisuus, itsen ja toisten kuuntelu niin ryhmädynamiikkaa vahvistavana elementtinä kuin tanssijantaitona.
Vinkkisi flamencoharrastajalle
Haluan painottaa, että jokainen on tervetullut flamencotunneille omana itsenään omista lähtökohdistaan käsin. Jokainen tanssija kulkee yksilöllistä flamencopolkuaan, joten pyrin opettajana mahdollistamaan tilan erilaisille poluille myös tanssitunneilla.
Marja Rautakorpi, kuva: Matti Sten