Flamencon termejä

Flamencon termit ovat sanoja, joita saatat kuulla tunneilla tai konserteissa. Niinpä on hyvä tietää, millaisilla termeillä flamencossa puhutaan. 

Flamencon termit toimittaa yhdistyksen puheenjohtaja, kitaristi Toni Jokiniitty. Nämä flamencon termit on julkaistu Tampereen Flamencoyhdistyksen jäsenkirjeissä keväällä 2024.

1. Compás

Espanjan sana compás tarkoittaa samaa kuin suomen sanat tahti ja tahtilaji ja tulee hyvin usein vastaan flamencosta puhuttaessa. Termi on otettu käyttöön sellaisenaan myös suomenkielisessä flamencopuheessa. 

Kuten suomenkieliset vastineensa, se voidaan ymmärtää joko musiikin tai tanssin rytmin luonteena yleisesti tai rytmisenä mittayksikkönä. Voidaan siis sanoa, että ”Soleán compás on 12-jakoinen", "tämä tanssin osa on kolmen compáksen mittainen" tai että "ryhmän kitaristilla oli compás hyvin hallussa". 

Compás-sana ei ole lähtökohtaisesti vain flamencotermi, mutta flamencossa sitä käytetään vielä hieman laajemmassa merkityksessä kuin muissa yhteyksissä. Flamencossa se korvaakin usein sanan ritmo (rytmi). Sana compás tarkoittaa muuten myös mm. harppia.

2. Palo

Espanjan kielen sana palo tarkoittaa sanakirjan mukaan puukeppiä tai puukepin iskua. Flamencon kielessä sillä kuitenkin viitataan flamencon lukuisiin lajeihin. Flamenco ei koskaan ole pelkkää flamencoa, vaan aina myös jotain paloa. Laskutavasta riippuen eri paloja on noin 50. Tarkkaa lukua on hyvin vaikea määritellä, koska osa paloista on unohtunut, uusia on kehitetty vuosien saatossa ja joidenkin eri palojen välinen raja on häilyvä.

Paloja erottaa toisistaan musiikin rytmi, harmonia ja melodia. Eri paloissa on myös omat tanssiaskeleensa ja monissa myös tyypilliset tanssin osat. Kaikkein eniten paloja on laulajan näkökulmasta, koska monet laulut esitetään ilman säestystä ja tanssia. Tanssija puolestaan voi olla erittäin tyytyväinen osaamiseensa jos hallitsee vaikkapa kymmenen eri paloa. Maailmasta tuskin löytyy flamencotaiteilijaa, joka hallitsisi aivan kaikki palot, eikä se ole tarkoituskaan.

Jotkin palot, kuten bulerías ja tangos, sisältävät valtavan määrän mitä erilaisempia laulusäkeistöjä, kun taas monet palot koostuvat vain muutamasta erilaisesta tai jopa vain yhdestä laulumelodiasta. Eri palojen historia ja luokittelu on valtava ja hieman kiistanalainenkin työmaa, johon flamencon tutkijat tuovat koko ajan uutta tietoa. 

Erään selityksen mukaan sana palo olisi tullut käyttöön, kun flamencolaulajien oli tapana säestää itseään kävelykepin koputuksilla: eri lauluihin käytettiin erilaista koputusta.

3. Peña

Tampereen flamencoyhdistys on espanjaksi Peña Flamenca de Tampere. Sana peña (äännetään ”penja”) tarkoittaakin flamencosta puhuttaessa suurinpiirtein samaa kuin yhdistys (asociación). 

Peñat ovat eräänlaisia klubeja, paikkoja joissa järjestetään konsertteja, opetusta ja vapaamuotoisia kokoontumisia. Niissä on usein yleensä myös pienimuotoista ravintola- tai baaritoimintaa. Peñan jäsenet maksavat jäsenmaksua, ja tapahtumat järjestetään esiintyjiä ja opettajia lukuunottamatta vapaaehtoistyönä. 

Tärkeä osa espanjalaisten peñojen toimintaa ovat kaikille avoimet pääsymaksulliset konsertit, joissa voi nähdä huippuartisteja. Peñat saattavat myös järjestää vaikkapa flamencokilpailuja tai toimia levytysten tai muiden julkaisujen kustantajina.

4. Letra

Flamencokielessä laulusäkeistöä on vakiintunut tarkoittamaan sana letra. Muussa yhteydessä sana tarkoittaa kirjainta sekä laulun sanoitusta, ja säkeistöön taas viitataan sanoilla copla tai estrofa

Flamencolaulukappale koostuu yleensä muutamasta melodialtaan ja sanoituksiltaan erilaisesta letrasta, jotka eivät liity toisiinsa, vaan toimivat kukin omina pieninä teoksinaan. Laulaja voi myös mielensä mukaan yhdistellä letroja (tiettyjen perinteen asettamien puitteiden rajoissa), ja kappale voikin näin olla erilainen joka esityskerralla.

5. Falseta

Falseta on flamencokitaristille vähän sama kuin letra on laulajalle. Se on alku- tai välisoitto, lyhyt musiikillinen kokonaisuus, jossa on oma rakenteensa ja logiikkansa. Olisi järkeenkäypää kutsua sitä myös kitarasooloksi (solo de guitarra), mutta se sana taas on flamencoyhteydessä vakiintunut tarkoittamaan kokonaista kappaletta, jossa kitaristi on solistina. 

Falsetoja ei ole tapana luoda esitystilanteessa, vaan ne ovat yleensä joko kitaristin itsensä ennalta säveltämiä tai muilta kitaristeilta lainattuja. Kulloinkin soitettavan falsetan valinta taas voi tapahtua esitystilanteessa, aivan kuten letrankin. Flamencokappaleessa on tyypillisesti yksi falseta alussa ja toinen keskellä.

6. Llamada

Llamada (espanjan kaksois-l äännetään osapuilleen kuten suomen j-kirjain) tarkoittaa lyhyttä tanssin osaa, jossa on tunnistettavia askelia ja voimakasta ja selkeää jalkatyöskentelyä. Sanan yleiskieliset merkitykset ovat suunnilleen samat kuin englannin sanan call, eli se tarkoittaa mm. kutsua. Llamadan tarkoitus onkin ilmoittaa muusikoille, että tanssija haluaa siirtyä tanssin osasta toiseen. Tosin se esim. buleríassa esiintyy tavallisesti myös letran aikana. Llamadan askeleet ovat eri paloissa erilaiset, ja niissä esiintyy variaatiota myös palon sisällä. Llamadan tyypillinen pituus on palosta riippuen 1-4 compásta.