Flamencon termejä

1. Compás

Espanjan sana compás tarkoittaa samaa kuin suomen sanat tahti ja tahtilaji ja tulee hyvin usein vastaan flamencosta puhuttaessa. Termi on otettu käyttöön sellaisenaan myös suomenkielisessä flamencopuheessa.

Kuten suomenkieliset vastineensa, se voidaan ymmärtää joko musiikin tai tanssin rytmin luonteena yleisesti tai rytmisenä mittayksikkönä. Voidaan siis sanoa, että ”Soleán compás on 12-jakoinen", "tämä tanssin osa on kolmen compáksen mittainen" tai että "ryhmän kitaristilla oli compás hyvin hallussa".

Compás-sana ei ole lähtökohtaisesti vain flamencotermi, mutta flamencossa sitä käytetään vielä hieman laajemmassa merkityksessä kuin muissa yhteyksissä. Flamencossa se korvaakin usein sanan ritmo (rytmi). Sana compás tarkoittaa muuten myös mm. harppia.

2. Palo

Espanjan kielen sana palo tarkoittaa sanakirjan mukaan puukeppiä tai puukepin iskua. Flamencon kielessä sillä kuitenkin viitataan flamencon lukuisiin lajeihin. Flamenco ei koskaan ole pelkkää flamencoa, vaan aina myös jotain paloa. Laskutavasta riippuen eri paloja on noin 50. Tarkkaa lukua on hyvin vaikea määritellä, koska osa paloista on unohtunut, uusia on kehitetty vuosien saatossa ja joidenkin eri palojen välinen raja on häilyvä.

Paloja erottaa toisistaan musiikin rytmi, harmonia ja melodia. Eri paloissa on myös omat tanssiaskeleensa ja monissa myös tyypilliset tanssin osat. Kaikkein eniten paloja on laulajan näkökulmasta, koska monet laulut esitetään ilman säestystä ja tanssia. Tanssija puolestaan voi olla erittäin tyytyväinen osaamiseensa jos hallitsee vaikkapa kymmenen eri paloa. Maailmasta tuskin löytyy flamencotaiteilijaa, joka hallitsisi aivan kaikki palot, eikä se ole tarkoituskaan.

Jotkin palot, kuten bulerías ja tangos, sisältävät valtavan määrän mitä erilaisempia laulusäkeistöjä, kun taas monet palot koostuvat vain muutamasta erilaisesta tai jopa vain yhdestä laulumelodiasta. Eri palojen historia ja luokittelu on valtava ja hieman kiistanalainenkin työmaa, johon flamencon tutkijat tuovat koko ajan uutta tietoa.

Erään selityksen mukaan sana palo olisi tullut käyttöön, kun flamencolaulajien oli tapana säestää itseään kävelykepin koputuksilla: eri lauluihin käytettiin erilaista koputusta.

3. Peña

Tampereen flamencoyhdistys on espanjaksi Peña Flamenca de Tampere. Sana peña (äännetään ”penja”) tarkoittaakin flamencosta puhuttaessa suurinpiirtein samaa kuin yhdistys (asociación).

Peñat ovat eräänlaisia klubeja, paikkoja joissa järjestetään konsertteja, opetusta ja vapaamuotoisia kokoontumisia. Niissä on usein yleensä myös pienimuotoista ravintola- tai baaritoimintaa. Peñan jäsenet maksavat jäsenmaksua, ja tapahtumat järjestetään esiintyjiä ja opettajia lukuunottamatta vapaaehtoistyönä.

Tärkeä osa espanjalaisten peñojen toimintaa ovat kaikille avoimet pääsymaksulliset konsertit, joissa voi nähdä huippuartisteja. Peñat saattavat myös järjestää vaikkapa flamencokilpailuja tai toimia levytysten tai muiden julkaisujen kustantajina.

4. Letra

Flamencokielessä laulusäkeistöä on vakiintunut tarkoittamaan sana letra. Muussa yhteydessä sana tarkoittaa kirjainta sekä laulun sanoitusta, ja säkeistöön taas viitataan sanoilla copla tai estrofa.

Flamencolaulukappale koostuu yleensä muutamasta melodialtaan ja sanoituksiltaan erilaisesta letrasta, jotka eivät liity toisiinsa, vaan toimivat kukin omina pieninä teoksinaan. Laulaja voi myös mielensä mukaan yhdistellä letroja (tiettyjen perinteen asettamien puitteiden rajoissa), ja kappale voikin näin olla erilainen joka esityskerralla.

5. Falseta

Falseta on flamencokitaristille vähän sama kuin letra on laulajalle. Se on alku- tai välisoitto, lyhyt musiikillinen kokonaisuus, jossa on oma rakenteensa ja logiikkansa. Olisi järkeenkäypää kutsua sitä myös kitarasooloksi (solo de guitarra), mutta se sana taas on flamencoyhteydessä vakiintunut tarkoittamaan kokonaista kappaletta, jossa kitaristi on solistina.

Falsetoja ei ole tapana luoda esitystilanteessa, vaan ne ovat yleensä joko kitaristin itsensä ennalta säveltämiä tai muilta kitaristeilta lainattuja. Kulloinkin soitettavan falsetan valinta taas voi tapahtua esitystilanteessa, aivan kuten letrankin. Flamencokappaleessa on tyypillisesti yksi falseta alussa ja toinen keskellä.

6. Llamada

Llamada (espanjan kaksois-l äännetään osapuilleen kuten suomen j-kirjain) tarkoittaa lyhyttä tanssin osaa, jossa on tunnistettavia askelia ja voimakasta ja selkeää jalkatyöskentelyä. Sanan yleiskieliset merkitykset ovat suunnilleen samat kuin englannin sanan call, eli se tarkoittaa mm. kutsua. Llamadan tarkoitus onkin ilmoittaa muusikoille, että tanssija haluaa siirtyä tanssin osasta toiseen. Tosin se esim. buleríassa esiintyy tavallisesti myös letran aikana. Llamadan askeleet ovat eri paloissa erilaiset, ja niissä esiintyy variaatiota myös palon sisällä. Llamadan tyypillinen pituus on palosta riippuen 1-4 compásta.

7. Salida

Sana salida on monelle Espanjan-matkaajalle tuttu exit-kylteistä. Se tarkoittaakin yleiskielessä uloskäyntiä, ulos menemistä tai esim. junan lähtöä. Sana salir, josta salida on johdettu, tarkoittaa myös minkä tahansa asian ilmaantumista. Flamencossa sanaa käytetään hieman hämäävästi tarkoittamaan ennenkaikkea sisääntuloa, tanssijan, laulajan tai kitaristin ensimmäisiä fraaseja esitettävässä numerossa. Sana täytyykin ymmärtää ikäänkuin ulostulona, esiintulona tai liikkeelle lähtönä. Termiä käytetään erityisesti laulusta puhuttaessa, jolloin se tarkoittaa yleensä sanatonta ay- lele- tai tiritiri-tavuilla laulettuja säkeitä. Myös tanssijan lähtöä pois lavalta saatetaan kutsua salidaksi. Joskus taas alun salidaa saattaa kuulla kutsuttavan sanalla entrada, joka puolestaan tarkoittaa sisääntuloa.

8. Remate

Remate tai (verbi rematar) on termi, joka tulee usein vastaan flamencossa. Yleiskielessä remate tarkoittaa jonkin asian viimeistelyä tai lopettamista, myös armonlaukausta, ja flamencon kielessä merkitys on tavallisesti suurinpiirtein sama. Toisin sanoen, kun vaikkapa tanssija tekee voimakkaan askelsarjan, joka päättyy taukoon, hän tekee rematen tai ”rematoi”. Kitaristi voi tehdä rematen soittamalla voimakkaan soinnun ja sammuttamalla kielet, laulaja lopettamalla fraasin päättäväisesti palmasta eli taputuksia hyödyntäen. Remateja voikin flamencoesityksessä tulla ”vähän väliä” ja merkitys on yhtä löyhä kuin suomen sanalla "lopetus". Llamada taas esiintyy tavallisesti harvemmin ja on selkeämmin tunnistettavissa ja määriteltävissä. Remate mielletään myös lyhyemmäksi kuin llamada, jopa yksi voimakas isku voi toimia rematena. Joku on myös joskus sanonut, että ”kaikki llamadat ovat remateja, mutta kaikki rematet eivät ole llamadoja."

9. Escobilla

Sana escobilla tarkoittaa kirjaimellisesti pientä luutaa tai harjaa, mutta flamencossa sillä tarkoitetaan tanssijan koputuksista koostuvaa tanssin osaa. Escobilla on osana huomattavasti pidempi kuin esim. llamada, ja se koostuu usein erilaisista vaiheista ja variaatioista. Escobillan aikana ei perinteisessä flamencossa lauleta, vaan säestyksenä toimii kitara ja mahdollinen rytmiryhmä. Muutamassa palossa on vakiintunut escobillaan soitettava kitaramelodia. Nämä palot ovat alegrías, soleá, taranto, siguiriyas ja caña. Muissa paloissa escobillaa voidaan säestää sointukierrolla tai kitaristin omalla falsetalla. Varsinaisen escobilla-osion lisäksi varsinkin espanjalaiset tanssijat saattavat tehdä tanssissaan toisen, vapaamuotoisemman ja usein improvisoidun virtuoottisen koputusjakson. Tämä esim. nimellä bloque de pies kutsuttu osio on monesti säestyksetön tai sammutetuin kitarankielin säestetty.